Geologia

kivi76 miljoonaa vuotta sitten noin 1,5 km läpimittainen meteoriitti syöksyi maahan kymmenien kilometrien sekuntinopeudella nykyisen Lappajärven kohdalle. Meteori oli peräisin Marsin ja Jupiterin väliseltä asteroidivyöhykkeeltä ja sen nopeus oli noin 60 000 km/h. Törmäyksessä vapautui energiamäärä, joka vastasi yli 17 miljoonaa Hiroshiman atomipommia.

Törmäyskohdalle syntyi noin 22 km:n läpimittainen ja 750 metrin syvyinen kraatteri.

Kuva 1 antaa mittasuhteet Lappajärven synnyttäneen meteoriitin koosta.

Lappajärvi on Suomen kraattereista toiseksi suurin, nuorin ja parhaiten säilynyt, joten sitä pidetään monesti myös tieteellisesti merkittävimpänä meteoriitin törmäyksessä syntyneenä järvenä. Kraatterijärvi sijaitsee kolmen kunnan alueella: Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli.

Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi ja meteoriitin törmäyksessä syntynyt kärnäiitti on valittu Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveksi.

Lappajärven kraatteria ympäröi kohonnut reuna, joka on edelleen koettavissa Lakeaharjun ja Pyhävuoren luontopoluilla. Reunan lisäksi myös kraatterin keskusta kohosi. Nykyisin tämä keskuskohouma tunnetaan Lappajärven Kärnänsaarena. Törmäyksessä sulanut ja sekoittunut uusi kova kivilaji, kärnäiitti, on suojellut Kärnänsaarta myöhemmältä kulutukselta.

Toinen törmäyksessä syntynyt kivilaji, sueviitti, on hauras murskaantuneiden ja sulaneiden kappaleiden seos, jota löydetään ainoastaan lohkareina kraatterijärven etelä- ja kaakkoispuolilta.

monttu

Jos Lappajärven törmäys tapahtuisi tänään, yltäisivät sen vaikutukset koko Suomeen. Lappajärven ja Vimpelin kuntakeskukset katoaisivat täysin. Alajärvelle sataisi 50 metriä kiveä. Sadan kilometrin päässä Vaasassa törmäyksen lämpö polttaisi metsät ja aiheuttaisi kolmannen ateen palovammoja ja yli 8 magnitudin maanjäristys romahduttaisi taloja. Kiveä sataisi yli puoli metriä. Lopulta paineaalto tuhoaisi kaiken, mikä vielä oli pystyssä.

Helsingissä tulisi toisen asteen palovammoja, Lappajärven pölyä sataisi sentti ja maanjäristys aiheuttaisi kohtalaista tuhoa rakennuksille. Varttintunnin kuluttua törmäyksestä hirmumyrskyn voimalla 51 metriä sekunnissa puhaltava paineaalto repisi helsinkiläisten katot ja kaataisi kolmanneksen metsistä.

sheittele

Kraatterista lentänyt murskaantunut kiviaines eli heittele peitti Etelä-Pohjanmaan paksuun vaippaansa. Nykyisin koko heittelekerros on kulunut pois.

Lappajärvi on mahtava paikka

teemu.jpgKraatteritutkijat  ympäri maailmaa tuntevat Lappajärven poikkeuksellisuuden.
Törmäyskraatterit ovat Maapallolla niin harvinaisia, että kaikki noin 185:stä tunnistetusta
törmäyskraatterista ovat omalla tavallaan ainutlaatuisia. Niistä kuitenkin suurin osa on niin vanhoja, kuluneita, peittyneitä tai syrjäisiä, ettei niistä edes tiedetä juuri mitään.
Nuorekas Lappajärvi sen sijaan tunnetaan jo varsin hyvin, vaikka esimerkiksi Kärnänsaari
ja kraatterin reuna vielä lukuisia salaisuuksia kätkevätkin. Harvassa ovat ne kraatterit, joilta avautuu yhtä kauniit maisemat kuin Lakeaharjulta tai Pyhävuorelta kohti  tätä Euroopan suurinta kraatterijärveä. Ja missä muualla pääsee juomaan kraatterin murskaantuneesta pohjasta peräisin olevaa pohjavettä?
Luonto- ja geomatkailu ovat maailmalla jatkuvassa nousussa. Kraattereita kolutessa on tullut vastaan Lappajärveä paljon vähäisempiäkin monttuja, joissa törmäyskraatteri on otettu seutukunnan yhteiseksi asiaksi ja matkailun keihäänkärjeksi. Olisiko nyt tullut aika
tuoda Lappajärven ainutlaatuista syntyhistoriaa ja luonnonkauneutta entistä paremmin
tunnetuksi niin Järviseudulla, muualla Suomessa, ja myös ympäri maailmaa?
Teemu Öhman
fil.toht., kraatteritutkija,
planeettageologi
Teemu.Ohman(at)PlanetaryScience.fi

 

 

Mainokset